Miten maailman onnellisimmasta kansasta saadaan planeetan tervein?

150 000 suomalaista odottaa hoitoa erikoissairaanhoidon jonoissa. Samaan aikaan pitäisi kohdistaa varoja aikapommina tikittävien kansantautien ennaltaehkäisyyn. Miten ratkaisemme tämän yhtälön?

InterSystems kutsui kolme asiantuntijaa keskustelemaan Arto Nybergin johdolla siitä, miten maailman onnellisimmasta kansasta saataisiin myös planeetan tervein. Nybergin kanssa keskustelivat Terveystalon lääketieteellinen johtaja Petri Bono, Esko Systemsin toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää ja InterSystemsin Miila Päivärinne.

Webinaarin aluksi saatiin kuulla onnistunut case-esimerkki Suomen kuntasektorilta. Liedon kunnassa on onnistuttu nimittäin mahdottomalta tuntuvassa haasteessa eli nopeuttamaan hoitoon pääsyä ja karsimaan samanaikaisesti kustannuksia.

– Kun Liedossa polvikipuinen kuntalainen menee terveyskeskuksen lääkärille, tämä voi tarvittaessa tehdä Terveystalon erikoislääkärille lähetteen. Terveystalon erikoislääkäri arvioi tilannetta ja voi palauttaa potilaan hoito-ohjeiden kera terveyskeskukseen tai ohjata jatkohoitoon Terveystalon yksikköön tai akuutissa tapauksessa TYKSiin erikoissairaanhoitoon. Reilussa vuodessa hoitoon pääsy on nopeutunut kunnassa 80 prosenttia ja Liedon kunnan kustannukset erikoissairaanhoidon palveluista ovat laskeneet noin 15 prosenttia, kertoo Terveystalon lääketieteellinen johtaja Petri Bono kertoo.

Tämä on ollut mahdollista, koska ongelmavyyhteä päätettiin ratkoa yhteistyössä ja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden kesken. Julkinen ja yksityinen toimivat saumattomasti yhdessä.

Dataa ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti

Periaatteessa meillä ovat asiat Suomessa hyvin, koska meillä on Omakanta, josta löytyvät kaikkien suomalaisten terveystiedot. Tietokanta ei kuitenkaan toimi tyydyttävällä tavalla.

– Tiedot ovat vaikeasti löydettävissä. Jos ihminen sairastuu äkillisesti ja hakeutuu julkisen puolen päivystykseen, tarvittaisiin nopeasti lääkitystiedot, riskitiedot ja hoitosuunnitelmat, mutta näiden kaivaminen kannasta vie kohtuuttomasti aikaa, toteaa Bono.

Tämä on kaikkien keskustelijoiden mielestä todellinen uhka: kun tietoa joutuu etsimään suurennuslasilla, myös potilasturvallisuus vaarantuu. Tähän meillä ei ole varaa.

 Luovuutta ja rohkeutta tarvitaan

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että terveystietojen saumaton jakaminen ja hyödyntäminen on kaiken a ja o.

– Ratkaisevaa on keksiä, miten saisimme hyviä toimintamalleja monistettua? Peräänkuulutan luovuutta ja out of the box -ajattelua. Tietojärjestelmät eivät ole este, ne kyllä taipuvat. Meidän pitää hakea toiminnan ja mallien muutoksia, toteaa käytettävyydestä palkitun potilastietojärjestelmä Eskon kehittäneen Esko Systemsin toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää.

Esko Systemsin kehittämä Esko-potilastietojärjestelmä on käytössä erikoissairaanhoidossa ja se on palkittu käytettävyydeltään parhaana järjestelmä.

– Olemme tehneet kehitystyötä yhdessä käyttäjien kanssa jo kymmenien vuosian ajan. Yhteistyön ansioista Esko on nopea, vakaa ja intuitiivinen, Harjapää jatkaa.

 Etävastaanotot avuksi kuormitukseen

Keskustelijat pohtivat sitä, millaisia parhaita käytäntöjä on olemassa terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi ja kustannusten alentamiseksi.

On toki hyvä miettiä riittävää hoitajien mitoitusta hoitopaikoissa, mutta ei pidä myöskään unohtaa digitaalisia ratkaisuja, jotka voisivat tuoda helpotusta hoitohenkilökunnan kuormittavaan arkeen.

– Datan avulla yksi ammattilainen voi hoitaa isompaa populaatiota kerralla. Voimme hoitaa etäkanavien kautta nopeasti helppoja tapauksia, jolloin aikaa vapautuu haastavammille potilaille, Bono toteaa.

Terveystalo tekee tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa etävastaanottoa vuodessa.

– Nähdäkseni tämä on ainut kestävä tapa, jolla voimme selvitä. Emme koskaan tule saamaan ulkomailta niin paljon työvoimaa, että se ratkaisi resurssipulan. Perustoimintatavan pitää muuttua. Meidän pitää käyttää tietoa paremmin hyväksi, Bono jatkaa.

Ihmisille työkaluja sairauksien ennaltaehkäisyyn

Vastuuta voisi sälyttää myös kansalaisille itselleen. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että muuten yleisien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, ennaltaehkäisy ei tule onnistumaan.

– Periaatteessa meidän pitäisi pitää mahdollisimman suuri osa väestöstä työkykyisenä, jotta saamme verotuloja, joilla voimme kustantaa julkista terveydenhuoltoa. Tämä onnistuisi parhaiten, kun voisimme valjastaa kansalaiset itsensä oman terveytensä edistämiseen – tähän pitää kiinnittää huomiota, toteaa InterSystemsin Miila Päivärinne.

Tällä hetkellä ihmiset eivät sitoudu vakavienkaan sairauksien omaehtoiseen jatkohoitoon, se on todellinen ongelma, johon pitää puuttua. Tämän lisäksi pitäisi saada ihmiset sitoutumaan myös sairauksien ennaltaehkäisyyn.

– Ihmisille tulisi tarjota digitaalisesti sparrausta ja tukea, jotta he voisivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, elintapoja muuttamalla, esimerkiksi riskiinsä sairastua kakkostyypin diabetekseen, toteaa Päivärinne.

Juttu on kirjoitettu InterSystemsin tuottaman webinaarin pohjalta.

Voit katsoa webinaarin ja kiinnostavan keskustelun kokonaisuudessa tästä:  https://www.youtube.com/watch?v=4SHJ1h9InJA

Webinaari on tarkoitettu erityisesti hyvinvointialueiden päättäjille ja työntekijöille, mutta se tarjoaa ajateltavaa kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon asioista kiinnostuneille.