Mitä tärkeää FHIRissa tapahtuu tänä vuonna?

HL7 Finlandin FHIR-lähettiläs Mikael Rinnetmäen mukaan yksi kuumimpia puheenaiheita FHIRissa on tänä vuonna, kuinka FHIR-sovellukset voivat toimia potilastietojärjestelmien toiminnan laajennuksina. HL7 Finland käynnistääkin tänä vuonna kaikille avoimen FHIR-sovellusten integraatioprojektin. Rinnetmäki näkee myös, että FHIR vauhdittaa sovelluskauppojen yleistymistä potilastietojärjestelmissä.

FHIR-standardin ansiosta terveydenhuollon tieto- ja potilasjärjestelmiä päästään nyt laajentamaan ilman, että olisimme sidoksissa vain yhteen toimittajaan. Standardin ansiosta eri toimijat pääsevät liittymään ketterästi mukaan muihin järjestelmiin ja FHIR-sovellukset voivat näin toimia potilastietojärjestelmien toiminnan laajennuksina.

HL7 Finland on käynnistänyt FHIR-sovellusten integraatioprojektin, jossa tavoitteena on rakentaa SMART Launch -integraation kansallisesti merkittävimpiin alustoihin ja suurimpien kansainvälisten potilastietojärjestelmien kehitysympäristöihin.

– Etuna tässä on, että samalla vaivalla voidaan kerralla integroida monta sovellusta ja jokaisen toimijan ei tarvitse käydä keskenään erikseen neuvotteluja. Hankkeessa jokainen vastaa omista kuluistaan, Rinnetmäki kertoo.

Ensimmäisessä vaiheessa luodaan yhteistyössä tekniset integraatiot ja niitä hyödyntävät demot toukokuun Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päiville ja kesäkuun HIMSS-tapahtumaan. Suunnitteilla on myös jo rinnakkainen hanke, jossa edistetään integroitujen sovellusten hankintamenettelyjä ja tuotantoon vientiä.

Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan, ole yhteydessä Rinnetmäkeen osoitteella mikael@sensotrend.com

Sähköiset terveyspalvelut ylittävät rajat

Rinnetmäki kannustaa seuraamaan tarkoin International Patient Access -määrittelyjä.

– International Patient Access kertoo, kuinka nimenomaan potilas voi saada omat tietonsa itselleen hyvinvointisovellusten kautta. Tuo on määritelty oikeudeksi Suomen uudessa asiakastietolaissa, mutta vastaavaa lainsäädäntöä tai hanketta ei ole EU-tasolla.  Eurooppalaisittain on uutta, että potilaat saavat tietonsa itselleen rakenteisessa muodossa. Yhdysvalloissa tämä on jo arkipäivää ja siellä kuka vain voi toteuttaa sovelluksen tietojen hakuun. Kansalainen sitten aina itse päättää ottaako tuollaisen sovelluksen käyttöön, Rinnetmäki avaa.

Yleisen näkemyksen mukaan Euroopassa ei yleisesti haluta lähteä ihan yhtä avoimeen malliin, vaan sovelluksille halutaan rakentaa jonkinlaiset kansalliset tai monikansalliset hyväksymismenettelyt.

– Joka tapauksessa se, että kansalainen saa tietonsa itselleen, saattaa hyvinkin avata monia tällä hetkellä hankalia kuvioita esimerkiksi tietojen jakamisen suhteen, Rinnetmäki huomauttaa.

Terveyssovellusten kaupat avautuvat potilastietojärjestelmiin

Rinnetmäki toivoo, että lähivuosina edetään projekteissa, joissa terveyssovellukset saavat oman kauppansa potilastietojärjestelmiin. Toisin sanoen potilastietojärjestelmät kehittyisivät sovelluskaupoiksi, kuten älypuhelinten AppStore ja Google Play.

– Tällä hetkellä asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimittajat tarjoavat sovellusluetteloita. Niihin liittymällä sovellustoimittaja voi todistaa, että tekninen integraatio on toteutettu ja potilastietojärjestelmän toimittaja on omalta osaltaan validoinut integraation ja sovelluksen toiminnan. Tähän kuuluvat myös tietoturva-asiat. Sovelluksista maksaminen kuitenkin vielä puuttuu, Rinnetmäki sanoo ja jatkaa:

– Toiveissani on, että tämä malli kehittyisi sellaiseksi, että terveydenhuollon toimijat, yksittäiset klinikat tai jopa yksittäiset ammattilaiset voisivat vain poimia luettelosta haluamiaan sovelluksia ja ottaa niitä käyttöön. Teknistä integraatioprojektia tietohallinnon kanssa ei tarvita.

Saksassa ja Ranskassa lääkärit voivat jo nyt määrätä lääkkeiden tapaan potilailleen myös terveyssovelluksen, jonka vakuutusyhtiö korvaa.

– Vaikka DiGA/DiHA-malli on todella lupaava, se perustuu vakuutusyhtiöiden suureen rooliin. Pohjoismaissa meidän olisi löydettävä tapa, jolla malli saadaan sopeutettua vahvaan verovaroin ylläpidettyyn julkiseen terveydenhuoltoon nojaavaan malliin, toteaa Rinnetmäki.

– Viitekehys ja korvattavuusasiat kannattaisi pohtia pohjoismaisella tasolla ja alustavia tunnustelujakin on jo tehty Nordic Interoperability Projectin tiimoilta, Rinnetmäki kannustaa.