IT tulee nähdä osana hoitoketjuja, ei omana erikoisalueenaan

InterSystemsin johtaja Miila Päivärinne pohtii blogissaan, pitäisikö meidän osana SOTE-pohdintaa alkaa tehdä asioita, joilla saadaan haluttuja tuloksia aikaan, kuten vapautettua resursseja hoitotyöhön ja päällekkäisyyksiä purettua.

Muutama viikko sitten kuulin tuttavaltani jälleen kerran tilanteesta, jossa potilaan turvallisuus vaarantui tietojen jakoon liittyvien ongelmien vuoksi. Valitettavasti asia ei ole yksittäistapaus, sillä viime syksynä julkistamastamme kyselystä käy ilmi, että vastaavista ongelmista raportoi yli 40 % terveydenhuollon ammattilaisista.

CGI puolestaan teki viime vuoden lopulla kyselyn, josta käy ilmi, että alueelliset erot sote-uudistukseen valmistautumisessa ovat isoja ja paikoin myös huolestuttavia. Valmistelun isointa huolenaihetta tai pullonkaulaa kysyttiin avoimella kysymyksellä. Ylivoimaisesti yleisin (41 %) vastaus oli IT-asiat. Erityisesti käytettävissä olevat resurssit huolestuttavat.

Tiedon liikkuminen terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on olennaista, jotta voidaan huolehtia potilasturvallisuudesta ja ylipäätään tuottaa vaikuttavampia palveluja. Kun hyvinvointialueet käynnistyvät 2023 alussa, on välttämätöntä että välttämätön toimii: palkat saadaan maksettua ja asiakkaat laskutettua tarjottavan hoidon lisäksi.

Lisäksi olisi ensisijaisen tärkeää, että alueen potilaita hoitavilla kliinikoilla olisi pääsy ajantasaiseen potilastietoon – potilaat kun liikkuvat ja hoitoprosessit kulkevat kuitenkin vähintään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Usein pyörähdetään myös yksityisellä puolella esimerkiksi ostopalvelukäyttäjinä.

Kansallisella tasolla nyt pitäisikin päättäjien olla hereillä ja viimeinkin nähdä panostukset terveydenhuollon IT-järjestelmiin pikemminkin osana toimivaa hoitoketjua ja potilastyötä, kuin kuluina.

Kaikkea ei tarvitse alusta alkaen tehdä itse

Kun hallinto on saatu jaloilleen, olisi järkevää keskittyä ennen kaikkea päällekkäisyyksien purkamiseen ja parempien hoitopäätösten tekemiseen ajantasaisen tiedon pohjalta. Oleellista on myös luoda uutta tietoa älykkään analytiikan avulla. Katse kannattaa suunnata välillä myös Suomea pidemmälle, sillä emme ole haasteidemme kanssa yksin. Maailmalla on jo valmiita ja testattuja ratkaisuja esimerkiksi terveydenhuollon yhteentoimivuuden ja tietojen jaon varmistamiseksi. Niiden räätälöinti on varmasti helpompaa ja ennen kaikkea kustannustehokkaampaa kuin täysin tyhjästä rakentaminen.

Päällekkäisestä tekemisestä toimii hyvänä esimerkkinä myös työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä: laboratoriotulosten reaaliaikainen jako ei edelleenkään onnistu, jonka vuoksi samoja testejä tehdään saman päivän aikana molemmilla puolilla. Tämä rasittaa henkilöstöä, potilasta ja ennen kaikkea kukkaroa.

Turhaa tekemistä ja jopa vaaratilanteita syntyy, kun tieto ei kulje. Olen kuullut viime aikoina monesti, että suuri joukko ihmisiä joutuu päivystykseen ristiriitaisen, päällekkäisen tai puutteellisen lääkityksen vuoksi.  Arvion mukaan noin 15–25 % päivystyskäynneistä aiheutuu lääkitysongelmista.

Lääkitysongelmien vaatimaa resursointi on pois muualta SOTEsta ja aiheuttaa valtavia ylimääräisiä kuluja. Monen tapaamani asiantuntijan mukaan tällä hetkellä ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään lääketieteellistä tietämystä potilaan lääkitykseen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi.

Hyvät tietojärjestelmät pitävät osaajat talossa

Jos asiaa katsotaan siis puhtaasti asiakkaan näkökulmasta, IT:tä ei voi enää erottaa itse hoitotyöstä. Tarvitsemme selkeät tavoitteet ja mittarit tietojärjestelmien kehitystyölle, ja tämä työ pitää tehdä yhdessä hoitavan henkilöstön kanssa.

Potilaamme ja ennen kaikkea terveydenhuollon ammattilaiset ansaitsevat käyttöönsä ajantasaisen, tarkoituksenmukaisen tiedon, jonka pohjalta voi tehdä parhaita mahdollisia hoitopäätöksiä.

Tämä olisi tärkeää myös henkilöstön pitämisessä terveydenhuollon alalla, sillä potilastietojärjestelmien huonon käytettävyyden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan merkittävä työhyvinvointia heikentävä tekijä terveydenhuollossa.

Yhteistyöterveisin,

Miila Päivärinne

Senior Sales Executive – Finland | InterSystems

p:  +358 46 6000 898, s-posti: miila.paivarinne@intersystems.com